VISIO 2030
KESTÄVÄ TEKSTIILISYSTEEMI
MYYNTI
Missä olemme 2030?
Uusilla, esimerkiksi vuokraukseen ja jakamiseen perustuvilla liiketoimintamalleilla on merkittävä markkinaosuus. Ostaja saa luotettavaa tietoa tuotteiden raaka-aineista, niiden alkuperästä ja ympäristövaikutuksista sekä valmistuksen eri vaiheista ja sosiaalisesta kestävyydestä.
Kuva: Sini Suomalainen, Finix
Keskeiset kysymykset
Liiketoimintamallit, jotka perustuvat heikkolaatuisten tuotteiden myymiseen suurella volyymillä ja kannustavat ostojen useuteen, eivät sovellu kiertotalouteen.
Miten toteuttaa kiertotalouden liiketoimintamallit käytännössä?
– Uusiutuvuus
– Jakamisalustat
– Tuote palveluna
– Tuote-elinkaaren pidentäminen mm. korjaus ja päivityspalvelut, uudelleenkäyttö
– Resurssitehokkuus ja kierrätysKulutuksen filosofian uudistuminen: Laadukas, muunneltava, pitkä- ja monikäyttöinen vaate on tavoiteltu.
Ekosysteemin kehittäminen.
Ketkä tekevät?
- Teollisuusyritysten on aktiivisesti otettava kierrätysmateriaaleja käyttöön. Jos paine kuluttajilta ei ole riittävä, tarvitaan pakottava lainsäädäntö.
- Kansalliset ja EU-tason ohjauskeinojen valmistelijat ja päätöksentekijät ottavat käyttöön kannustimia kierrätysmateriaalien käytön lisäämiseksi tekstiilituotteissa.
- Rahoittajien kiinnostuttava sellaisesta toiminnasta, josta Suomeen jää innovaatioista työtä ja arvoa.
Mitä toimenpiteitä tarvitaan visioon pääsemiseksi?
Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä vision saavuttamiseksi on vaatteiden ja tekstiilien laadun parantaminen EU-alueella. Tuotteiden korkea laatu ja kestävyys on perusedellytys monelle kiertotalouden liiketoimintamallille, sillä mallien lähtökohtana on pitää tuotteet mahdollisimman pitkään talouden materiaalikierroissa. Esimerkiksi tuote-elinkaaren pidentäminen korjauspalveluilla tai tarjoamalla pidennettyä tuotetakuuta ei onnistu, mikäli tuotteiden elinkaari on lähtökohtaisesti suunniteltu lyhyeksi. EU-tasolla tarvitaan vaatteiden minimilaatuvaatimus, jolla huonolaatuiset tekstiilit voidaan kokonaan sulkea pois markkinoilta. Tieto tuotteiden kulutuskestävyydestä on viestittävä selkeästi.
Suomessa julkisen sektorin täytyy tukea laadukkaita tuotteita valmistavia ja kiertotalousliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä suosimalla näitä julkisissa hankinnoissa, vaikuttamalla vaatteiden hinnoitteluun taloudellisilla ja muilla ohjauskeinoilla. Lisäksi yritystukien ja kehittämisavustuksien saamista kiertotalousliiketoimintaan on helpotettava. Yrityksiä pitää kannustaa taloudellisesti siirtymään kiertotalouden mukaisiin liiketoimintamalleihin ja tarjota tukia, jotka vähentävät siirtymäriskiä.
Tekstiilituotteista saatava tieto on yhtenäistettävä ja standardoitava EU-tasolla niin, että tiedon ja materiaalin jakaminen on helppoa ja kustannustehokasta. On tärkeää kehittää ja ottaa käyttöön EU-tasoinen digitaalinen tuotepassi, jota on jo suunniteltu osana kestävien tuotteiden aloitetta. Yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen on tehtävä yhteistyötä ja kehitettävä sähköisiä seurantajärjestelmiä (track & trace) ja digitaalisia tietoalustoja, joilla tuotetietoa voidaan jakaa.
Tekstiilialan koulutuspaikkoja tulee lisätä ja alalle tulee houkutella lisää nuoria yrittäjiä sekä kaupallisen alan ja digitalisaation osaajia. Kuluttajia pitää kannustaa ostamaan kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluita esimerkiksi vähentämällä näiden arvolisäveroa. Yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen tulee myös vaikuttaa kuluttajien mielikuviin kierrätetyistä vaatteista ja lisätä tietoisuutta kiertotalouden palveluista ja tuotteista. Käytettyjä vaatteita ostetaan jo paljon, mutta niiden käyttämisestä tulisi tehdä vielä nykyistä suositumpaa ja yleisempää, samoin kuin vaatteiden vuokrauksesta. Yritykset voivat lisätä kiertotaloustuotteiden ja -palveluiden kysyntää markkinoinnillaan, mutta kuluttajien valintoihin ja ostopäätöksiin voidaan vaikuttaa myös julkisen ja kolmannen sektorin viestinnällä.
