Artikkeli on kirjoitettu Kuituus-podcastin pohjalta, jossa tutkija Olli Sahimaa, Hesburgerin Heini Santos ja Touch Pointin toimitusjohtaja Noora Salonoja keskustelevat kiertotaloudesta.
Kiertotalous säästää maapallon rajallisia resursseja, mutta se on myös kannattavaa liiketoimintaa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii TouchPoint, työvaateyritys, joka on keskittynyt ekologisiin ja vastuullisiin työvaatteisiin. Ekologisuus on tärkeä arvo myös yhdelle TouchPointin pitkäaikaisista yhteistyökumppaneista, Hesburgerille. Yhdessä Hesburgerin kanssa TouchPoint on kehittänyt toimitusjohtaja Noora Salonojan sanoin ”ensimmäisen sataprosenttisesti ekologisen malliston”, jossa kaikki materiaalit ovat kierrätettyjä – t-paidoista aina vyönsolkiin asti. Työvaatteissa on paitsi huomioitu ekologiset materiaalit, ne myös käytetään elinkaarensa loppuun asti ja päätyvät tämän jälkeen jatkokäyttöön Hesburgerin terassipöytien materiaaliksi.
Meillä on monesti punaisena lankana se, mitä sellaista materiaalia meidän omasta toiminnastamme syntyy, mitä voisimme uudelleenkäyttää hyödyllisellä tavalla edelleen omassa toiminnassamme. Eli tehdä sitä oman toiminnan sisäistä kiertotaloutta, Hesburgerin viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Heini Santos selittää.
Kiertotalousratkaisuihin sekä TouchPointiä että Hesburgeria ovat vahvasti ajaneet yritysten sisäiset arvot. Erityisesti TouchPointille se on kuitenkin keskeinen osa heidän liiketoimintaansa – ja kannattavaa sellaista. Pelkkä vastuullisuus ei kuitenkaan riitä, vaan myös käytettävyyden tulee olla kohdallaan.
Emme me voi tehdä kompromisseja siinä, että materiaali on vaikka vastuullista, mutta ei kestä käytössä. Se ei ole vastuullista, koska silloin joutuu kuitenkin tuottamaan enemmän ja näin. Emme voi tehdä myönnytyksiä kestävyyden ja tuotteen tarkoitusperän takia, Salonoja kertoo.
Kuluttajien – ja myös työntekijöiden – vaatimusten lisäksi kiertotalousratkaisuihin ja esimerkiksi kierrätyskuidun käyttöön ohjaavat regulaatio, kuten EU:ssa valmisteltava tekstiilistrategia. Vastuullisuuskriteerien merkitys on noussut myös julkisissa hankinnoissa. Lisäksi pelkästään neitseellisten raaka-aineiden käytöstä voi tulevaisuudessa aiheutua liiketoiminnallisia riskejä, kuten hinnannousua, kun neitseelliset raaka-aineet hupenevat. Vastaavia vaikutuksia on tullut esille myös koronapandemian seurauksena esimerkiksi kankaiden hinnannousuna ja logistisina haasteina. Paikallisesti tuotettu kierrätyskuitu on yksi osa ratkaisua.
Suomessa poistotekstiilien keräys astuu voimaan vuonna 2023, mikä tuo tekstiilialalle merkittäviä muutoksia sekä mahdollisuuksia. Näihin mahdollisuuksiin myös TouchPoint on tarttunut tytäryhtiönsä Resterin kautta. Poistotekstiilien jalostuslaitos Rester Oy avaa poistotekstiilit uudelleenkäytettäväksi kierrätyskuiduksi, mitä on mahdollista hyödyntää niin kalusteissa, rakennusteollisuudessa kuin vaateteollisuudessakin. Poistotekstiilien kierrätyksessä on omat haasteensa esimerkiksi tekstiilien keräyksen ja materiaalien tunnistuksen saralla, mutta yhteistyöllä myös niitä on mahdollista ratkaista.
Ei ole olemassa niitä valmiita ratkaisuja, miten se kierrätystalous toteutetaan, vaan täytyy yhdessä eri toimijoiden kesken koettaa löytää ne optimaaliset ratkaisut kiertotaloudelle tässä uudessa tilanteessa, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Olli Sahimaa tarkentaa.
Ja vaikka kiertotalouteen se muutos kokonaisuudessaan on hidasta ja sisältää monia haasteita, niin näkisin kyllä, että nämä isommat voimat, niin sanotusti, pikkuhiljaa ohjaavat maailmaa vähän vastuullisuuden ja kiertotalouden suuntaan. Siksi kannattaa olla siellä edelläkävijöiden joukossa.
Salonoja ja Santos kannustavatkin myös muita yrityksiä tarttumaan kiertotalouden mahdollisuuksiin ja pohtimaan, miten heidän toiminnassaan voisi käyttää kierrätettyä tekstiilikuitua.
Käyttökohteita on lukuisia. Käy katsomassa varastoa, käy katsomassa vähän sitä omaa tuotespektriä ja mitä tässä tuotetaan tai mitä käsitellään. Voiko jotain näistä korvata kierrätetyllä? Kun fakta on se, että tämä toimiala ei voi toimia näin kuin se on toiminut tässä viimeisimmät vuosikymmenet, niin muutos on välttämätön, ja uskon, että se tulee tapahtumaan tässä aika nopeasti, Salonoja summaa.
Teksti: Anumaria Salminen, kuvat: Elise Rehula