VISIO 2030
KESTÄVÄ TEKSTIILISYSTEEMI

TUOTTEEN VALMISTUS

Missä olemme 2030?

Tekstiilituotteen valmistaminen kestävästi ja laadukkaasti on kannattavaa liiketoimintaa. Valmistuksessa varmistetaan sosiaalinen kestävyys mm. työolojen ja palkan osalta. Valmistuksen ympäristövaikutukset on minimoitu ja haitalliset ympäristövaikutukset heijastuvat tuotteen hintaan.

Kuva: Unto Rautio, Aalto Yliopisto

Kuvitus vaatteen valmistuksesta ja kaavoista.

Keskeiset kysymykset

  • Miten motivoidaan kestävyyteen ja korkeampaan laatuun kaikissa valmistusvaiheissa?
  • Toteutuvatko ihmisoikeudet tuotantoketjun kaikissa vaiheissa? 
  • Missä tuotannon haittavaikutukset syntyvät ja miten niitä voidaan ehkäistä?
  • Missä valmistus tulevaisuudessa tapahtuu?

Ketkä tekevät?

  • Lainsäätäjien Suomessa ja EU:ssa tulee velvoittaa yrityksiä vastuullisempaan tuotantoon, asettaa taloudellisia ohjauskeinoja ja luoda standardeja.
  • Tutkimusorganisaatiot ja kansalaisjärjestöt voivat kehittää standardeja ja kannustaa muita osapuolia muutoksiin.
  • Yritykset ja korkeakoulut kehittävät digitaalisia ratkaisuja ekologisempaan valmistukseen ja saavat työlleen rahoitusta Business Finlandilta ja tutkimusrahoittajilta.
  • Yritykset vaikuttavat suoraan omaan tuotantoketjuunsa varmistaakseen sen vastuullisuuden.
  • Kuluttajien ja median velvollisuus on esittää vaatimuksia ja kysyä vastuullisesta valmistuksesta yrityksiltä.

Mitä toimenpiteitä tarvitaan visioon pääsemiseksi?

  • Vaatteet tehdään korkealaatuisiksi ja pitkäikäisiksi ja niiden arvo on korkeampi kuin nyt. Korkeampi arvo mahdollistaa arvon siirtymisen myös tuotantoketjun työntekijöille ja ympäristön paremman huomioonottamisen sekä valmistettujen tuotteiden määrän vähentämisen.

  • Tuotteiden valmistusprosessien tulee olla läpinäkyviä. Läpinäkyvyyttä voidaan parantaa siten, että yritysten edellytetään kertovan riittävän tarkasti, missä ja miten tuotteet on tehty, jotta tieto on helposti saatavilla kuluttajalle.

  • Suomessa  ja EU:ssa saatetaan voimaan kunnianhimoinen yritysvastuulaki, joka velvoittaa yritykset kunnioittamaan ihmisoikeuksia tuotantoketjuissaan.

  • Yrityksille on tarkat, yhteneväiset ohjeistukset siitä, mitä on vastuullinen tuotanto. Ohjeistuksissa on otettu huomioon, kuinka työskentely vaikuttaa työntekijöiden elämään kokonaisvaltaisesti: esim. onko palkka riittävä kohtuulliseen elintasoon, onko työllä terveysvaikutuksia, missä määrin työntekijät saavat vaikuttaa työn laatuun ja työn tekemisen tapoihin. Nämä ohjeistukset tulisi olla standardeina vähintään EU-tasolla ja tässä voitaisiin käyttää esimerkiksi Shades of Green -instrumenttia. 

  • Tieteeseen perustuvien menetelmien avulla yritykset saavat selville tuotantonsa hiilijalanjäljen ja muut vaikutukset ympäristöön tarkasti ja minimoivat näitä vaikutuksia. On olennaista, että tuotteiden kestävyysvaikutuksia tarkastellaan niiden koko elinkaaren ajalta, ottaen huomioon myös Suomen ulkopuolella syntyvät kestävyysvaikutukset sekä epäsuorat päästöt mm. logistiikasta. Suomen hiilineutraaliustavoite ohjaa yritysten toimintaa Suomen rajojen sisällä.

  • Pidemmällä aikavälillä tuotteiden paikallista valmistamista tulisi pyrkiä edistämään. Valmistusvaiheen kotouttaminen tulee kuitenkin tehdä suunnitellusti ja niin, että sen aiheuttamat negatiiviset vaikutukset nykyisissä tuotantomaissa kompensoidaan ja maita tuetaan siirtymässä. Kierrätys- ja muiden uusiokuitujen käyttö mahdollistaa osaltaan paikallisen valmistuksen.

  • Tarvitaan sellaisten taloudellisten ohjauskeinojen kehittämistä, joilla saadaan hinnoiteltua ympäristövaikutuksia tuotteiden hintoihin.

  • Digitaalisuus, keinoäly ja uusien teknologioiden hyödyntäminen mahdollistavat ketterän, kysyntää vastaavan tuotannon, tuotannon hukan minimoinnin sekä jäljitettävyyden. Mahdollisuuksia tuovat muun muassa pientuotannon automatisaatio painatuksen ja ompelun osalta, sekä tuotteiden personointi 3D-mallinnusta hyödyntäen.