Artikkeli on kirjoitettu Kuituus-podcastin pohjalta, jossa tutkija Helena Dahlbo SYKEstä ja sourcing director Kristiina Tiilikainen keskustelevat tekstiilivirtaselvityksestä ja tekstiilien kierrätystavoitteista.
Suomessa syntyy lähes 100 000 tonnia poistotekstiiliä vuodessa. Suomen ympäristökeskus SYKEn vasta valmistuneen selvityksen mukaan vuoden 2019 poistotekstiileistä kolme neljäsosaa on peräisin kotitalouksista ja valtaosa, noin 60 %, kaikesta poistotekstiilistä poltetaan energiana. Tähän on kuitenkin tulossa muutos pian avattavan Resterin ja Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilien jalostuslaitoksen myötä. Nyt kierrätyskuidulle tarvitaankin hyödyntäjiä – paras paikka kierrätyskuidulle olisi uudessa tekstiilissä, mutta käyttökohteiksi soveltuvat myös esimerkiksi komposiitit ja eristeet.
Tekstiilipalveluyritys Lindström näkee selvityksen tärkeänä omien tavoitteidensa saavuttamiselle – yritys on sitoutunut kierrättämään 100 % asiakastekstiileistä vuoteen 2025 mennessä. Lindströmin Sourcing Director Kristiina Tiilikainen kertoo, että siirtymässä tekstiilien kiertotalouteen on kuitenkin monta palasta. Esimerkiksi työvaatteiden kierrätettävyys ei saa riskeerata työmukavuutta tai turvallisuutta. Erilaisia erikoisominaisuuksia, kuten heijastavia pintoja, sisältävien tekstiilien kierrättäminen on vielä haastavaa. Kierrätysmateriaalien käytössä on huomioitava raaka-aineen hinnan lisäksi myös laatukriteerit.
Meillä on hyviä kierrätysmateriaaleja, jotka sopivat moniin työtehtäviin, mutta on myös sellaisia työtehtäviä, joissa vaaditaan erittäin kovaa laatua työvaatteelta. Silloin voi sanoa, että aina ei kierrätysmateriaali ole kaikkein paras mahdollinen, Tiilikainen selventää.
Työtä tekstiilien kiertotalouden eteen tehdään kuitenkin aktiivisesti. Vaatteiden kierrätettävyyttä mietitään Tiilikaisen mukaan jo jokaisen valmistajan ja suunnittelijan tahoilla. Lisäksi jatkuvasti kehitetään uusia materiaaleja, raaka-aineita ja kuituja, jotka ovat kierrätettäviä ja joilla voidaan korvata vanhoja raaka-aineita. Tutkijoiden linssin alla on myös se, miten kierrätysmateriaalien laatua voitaisiin parantaa.
Olennaista on kuitenkin puuttua myös kulutukseen. Ehkä hieman yllättäen, tekstiilivirtaselvityksen mukaan tekstiilien kulutus ei ollut vuodesta 2012 kasvanut, vaan mahdollisesti jopa hieman laskenut. Samaa trendiä selvitystä johtanut SYKEn erikoistutkija Helena Dahlbo toivoo näkevänsä myös jatkossa.
Ensisijaisesti haluaisin nähdä, että kulutus tästäkin vielä laskee. Ostetaan vähemmän, ostetaan kestäviä vaatteita, mitä voi käyttää useita vuosia ja jotka soveltuvat uudelleenkäytettäviksi, kun ei enää niitä käytetä, Dahlbo kertoo toiveistaan.
Ostamisen vähentämisen lisäksi kuluttajien tulisi suosia jo käytettyjä tai kierrätysmateriaalista valmistettua tekstiilejä. Yritysten kannalta tärkeään asemaan onkin noussut asiakkaiden – sekä työntekijöiden – arvostus niin kestävyyttä kuin paikallista tuotantoakin kohtaan. Täydellinen kiertotalous ja niin sanottu suljettu kierto ovat myös Lindströmin tavoitteena.
Tämähän ei ole mikään sprintti, tämä on maraton. Otamme askeleen askel kerrallaan eteenpäin ja pikkuhiljaa parannetaan tilannetta, Tiilikainen muistuttaa. – Jokainen kuluttaja voi myös olla yrityksessä se henkilö, joka päättää yrityksen toimintaan liittyvistä tekstiileistä ja niiden pyörittämisestä. Eli sitä kautta me jokainen suomalainen voidaan vaikuttaa asioihin joko yksilöinä tai työntekijänä yrityksessä tai omistajana yrityksessä.
Teksti Anumaria Salminen, Kuva Siiri Rehula