Kohti kestävämpiä arvoketjuja: muovit, värit ja tekstiilit

Pintaa syvemmältä: Kestävät materiaalivalinnat 5
Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki
tiistaina 12.11.2024, 17-18.30, linkki online-lähetykseen


Erilaiset materiaalivalinnat ovat osa jokapäiväistä elämäämme ja
valinnoillamme on merkitystä. Tässä tapahtumassa tutkijat keskittyvät
tuotteiden arvoketjuihin osana kestävää kehitystä ja resurssiviisautta. Mitkä ovat biopohjaisten raaka-aineiden käytön haasteet ja mahdollisuudet? Miten hyödyntää teollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja? Kuinka yritykset voivat tarttua muutokseen ja millaisia vaikuttavia valintoja kuluttaja voi tehdä? Näitä teemoja tarkastellaan muovien, väriaineiden ja tekstiilien näkökulmista.


Tapahtuman järjestävät Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman
IMPRES-ohjelman hankkeet ValueBioMat – Kohti uusiutuvaa ja kiertävää
muovia, BioColour – Väripaletti biopohjaisille väriaineille ja pigmenteille ja FINIX – Kestävät tekstiilisysteemit. Kaikille avointa ja maksutonta tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Puheenvuorot:
Onko kestävää nostaa biopohjaisten muovien osuutta – joitain skenaarioita
ValueBioMat: Laua Wiman (VTT)
Fossiilisista raaka-aineista valmistetut muovit kiihdyttävät ilmastonmuutosta vapauttamalla hiilidioksidia ilmakehään päätyessään elinkaarensa lopuksi polttoaineeksi energiantuotantoon. Saavuttaaksemme muovien nollapäästötavoitteen, biopohjaisten muovien osuuden pitäisi nousta jopa 25 %:iin SystemIQ:n ja eurooppalaisten kumppanien mukaan. Huolta herättää kuitenkin se, että biomuoveja valmistetaan kasviperäisistä raaka-aineista kuten sokeriruo’osta ja kasviöljyistä. Tällöin muovien tuotanto kilpailee ruoantuotannon kanssa. Esityksessä arvioimme, kuinka paljon maata vaadittaisiin, että kaikesta maailman muovintuotannosta 25 % olisi biopohjaista. Vertaamme lukuja globaaliin ruoantuotannon maankäyttöön, jossa lihantuotanto dominoi, ja skenaarioissa huomioimme myös maankäytön tarvetta pienentäviä seikkoja. Esimerkiksi muovien kierrätys pienentä neitseellisten raaka-aineiden kasvattamisen tarvetta. Lisäksi ruoan tuotannon sivuvirroista voidaan saada materiaaleja, jotka soveltuvat muovien raakaaineiksi, kuten selluloosa ja tärkkelys. Uusia, kehitysvaiheessa olevia muovien raaka-aineita, jotka eivät vaadi maatalousmaata, ovat mm. levät, hiilidioksidi ja metaani.

Luontoystävällisempiä väriaineita
BioColour: Riikka Räisänen (Helsingin yliopisto)
Luonnosta peräisin olevia ja ympäristöä säästäviä väriaineita kehitetään
vastaukseksi teollisuuden kasvaviin kestävyysvaatimuksiin. Entistä
laajamittaisempi siirtyminen biopohjaisiin materiaaleihin tarjoaa
mahdollisuuksia korvata osan synteettisistä väriaineista luonnonväriaineilla, joita voidaan saada esimerkiksi kasveista, sienistä ja mikrobeista sekä maatalouden ja teollisuuden sivuvirroista. Biopohjaisten ja luonnosta peräisin olevien väriaineiden tuotannossa on kuitenkin vielä haasteita, kuten biomassan saatavuuden kausiluonteisuus ja väriaineen tasalaatuisuus suuria eriä valmistettaessa. Toisaalta niiden arvoketjut luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Maatalouden ja teollisuuden sivuvirrat ovat erityisen kiinnostavia, sillä ne toteuttavat kiertotalouden periaatteita ja ovat kestävän kehityksen mukaisia väriaineiden lähteitä vähentäen mm. jätteiden määrää.


Voitot meille ja haitat muille? – Tekstiilien ja vaatteiden suomalaisen
kulutuksen talous- ja ympäristövaikutukset

FINIX: Hannu Savolainen (Syke)
Mitkä ovat Suomessa tapahtuvan tekstiilien ja vaatteiden kulutuksen globaalit talous- ja ympäristövaikutukset? Mitkä maat ovat keskeisiä kulutuksen arvoketjuissa yhtäältä hyötyjen ja toisaalta haittojen osalta? Vaikutuksia tapahtuu useammalla toimialalla kuin ensiksi tulemme ajatelleeksi. Esityksessä käydään läpi ympäristölaajennetun panos-tuotosmallinnuksen keskeisiä tuloksia ja nostetaan esille kestävän muutoksen mahdollisuuksia